Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yleiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yleiset. Näytä kaikki tekstit

19.9.2015

Tauko



Mekko - H&M / Vyö - Gina Tricot / Kengät - Tiger of Sweden

Kuvat: Taru / Home at Last

Moikka pitkästä aikaa! Tällä on ollut hiljaista blogin puolella, sillä palasin elokuussa työelämään ja uusi arki on viennyt mennessään. Ehdin olla kotona melkein kolme vuotta, joten tämä oli luonnollisesti aikamoinen muutos meidän perheessä.  Kiirettä on pitänyt, mutta fiilikset on nyt todella positiiviset. Työelämässä on ihana olla ja viihdyn todella hyvin työtehtävässäni uudella työnantajalla. Tämä muutos ei alkuun kuitenkaan ollut ruusuilla tanssimista, sillä pienemmän tytön päiväkodin aloitus oli rankka. Olen kulkenut tässä viimeiset neljä viikkoa pelkästään työn ja kodin väliä,  halusin karsia kaikki omat menot ja jutut nyt alkuun, jotta voin keskittyä sataprosenttisesti lapsiin illat ja viikonloput. Uskon, että tämä on auttanut pienemmän sopeutumisessa, sillä nyt alkaa jo sujua paremmin. Pikkuhiljaa on tarkoitus taas palata normaaliin rytmiin ja ehtiä tehdä välillä myös omia juttuja, muun muassa päivittää blogia. Tauko jatkuu siis vielä jonkin aikaa, mutta tarkoituksena on palata linjoille ennemmin tai myöhemmin.


Voikaa hyvin!

-Stella-


9.8.2015

Kymmenen kysymystä




Kuva: Karoliina / VALOON Photography


Sain muutama viikko sitten Tarulta haasteen vastata kymmeneen kysymykseen. Tässä vastaamisessa ehti kesälomailujen takia vierähtää jonkin aikaa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Eli asiaan: 


1. Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?

Olen itkupilli ja itken todella herkästi, niin liikuttuneena, surullisena kuin vihaisenakin. Olen huomannut, että tämä ominaisuus on iän myötä vain pahenemaan päin. Liikutun todella herkästi ja tästä syystä kyyneleitä tulee tihrustettua vähän liiankin usein.


2. Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi? Miksi?

Haluan, että blogini on itseni näköinen, mutta ilman muuta myös lukijoiden mielipiteillä on merkitystä. Bloggaamisesta on tullut minulle todella tärkeä harrastus ja arvostan sitä kovasti, että postauksiani luetaan. En varmasti olisi perustanut blogia, jos haluaisin pitää nämä jutut vain itselläni. 


3. Miten bloggariminä eroaa "reaaliminästäsi"?

Blogissa näkyy luonnollisesti vain pintaraapaisu elämästäni. Kodin sotkut ja verkkaripäivät jätän suosiolla blogin ulkopuolelle, sillä en usko sen inspiroivan ketään. Eiköhän kaikki tiedä, että ihan  sitä tavallista kaoottiisuutta, kiirettä ja siivousta mahtuu myös meidänkin perheen arkeen. Perheasiat jäävät myös tietoisesti blogin ulkopuolelle, en esimerkiksi julkaise kuvia lapsista tai miehestäni täällä blogin puolella. Bloggariminä on siis luonnollisesti jonkin verran suppeampi kuin reaaliminä. 


4. Mikä saa sinut nauramaan?

Eniten nauran varmasti mieheni jutuille, hassuttelu on osa arkeamme. Ja tietty myös lasten toilailut ja ystävien kanssa höpöttely pistää naurattamaan. Huumori on tärkeä osa elämääni ja uskon siihen, että nauru pidentää ikää. Suhtaudun positiivisesti naururyppyihin - niitä saa tulla! Muut rypyt ja ikääntymisen merkit vaativat sitten vähän enemmän totuttelua.


5. Mitä luovuus merkitsee sinulle?

Hmm, tämä on aika vaikea kysymys, sillä en ole oikeastaan koskaan pitänyt itseäni mitenkään erityisen luovana. Tarkoitan siis sellaisia konkreettisia asioita, kuten esimerkiksi maalaamista, muita taiteenaloja tai asioiden "tuottamista". Ehkäpä luovuus merkitsee minulle sitä, että osaan olla oma itseni ja tehdä niitä asioita jotka kiinnostavat minua, niin kotona kuin työelämässä. Itse asiassa yksi  sellainen konkreettinen luova asia, josta kovasti pidän, on sisustaminen. Siihen tulee toivottavasti uutta pontta tässä töihinpalaamisen myötä, sillä hoitovapaalla oleminen ei ole suoranaisesti tukenut taloudellisesti uusien huonekalujen ja sisustusesineiden hankintaa. Bloggaamisen myötä myös valokuvaamisesta on tullut tärkeä harrastus, jossa haluan keihttyä. 


6. Ketä läheistäsi ihailet?

Miestäni, ehdottomasti. Hänessä on sellaista tietynlaista levollisuutta. Vaikka töissä on välillä liiankin kiire ja kotona kaoottista, hoitaa hän silti roolinsa molemmissa paikoissa kiitettävästi. Hänestä myös huomaa, että hän on sinut niin itsensä kuin elämänsä kanssa. Olemme keskustelleet tästä lähiaikoina ja hän sanoo levollisuuden tulevan siitä, että elämässä on tällä hetkellä asiat niin hyvin, eikä ole minkäänlaista suorittamisen tai saavuttamisen tarvetta. Hän on mielettömän hyvä aviomies ja isä, minun arjen sankarini!


7. Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?

Olen aikamoinen stressaaja ja se ärsyttää itseäni. Otan välillä ihan turhistakin asioista stressiä ja mietin aina etukäteen kaikenlaisia kauhuskenaarioita. Tämä on aina ollut tapani, valmistaudun pahimpaan ja yllätyn sitten aina positiivisesti, ettei asiat ollutkaan niin kamalia. Joskus toivoisin, etten toimisi näin, sillä se on aika kuluttavaa.


8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?

Muistan edelleen yhden tietyn saamani kehun, jonka mukaan olen "ihanan kupliva ja pirtsakka". Olen ulospäin suuntautuva ja tutustun mielelläni uusiin ihmisiin. Tässä pari vuotta kotona olleena olen kuitenkin huomannut, että minusta on tullut hieman arempi ihmisten parissa, kuin mitä olen aikaisemmin ollut. Uskon kuitenkin, että tämä tulee taas muuttumaan kun palaan lintukodostani työelämään ja kohtaan siellä taas erilaisia sosiaalisia tilanteita ja haasteita.


9. Mikä sinusta tulee isona?

Olen jo opiskellut iselleni sellaisen koulutuksen, joka tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia ja olenkin viihtynyt työelämässä erittäin hyvin. Mitään alanvaihdosta en siis halua, koen sataprosenttisesti löytäneeni oman juttuni. Tavoitteeni on edelleen "isona" olla sellaisissa työtehtävissä, joista voin oppia uutta ja saada kokemusta. Niin kauan kun työssä on vielä opittavaa ja kehittymisen mahdollisuuksia, töihin on ihana mennä. Sitten kun tuntuu siltä, että "tämä on jo nähty", on aika hakeutua muualle uusien haasteiden pariin. 


10. Uskotko onnellisiin loppuihin? Perustele?

Elämässä tulee varmasti kohtaamaan paljon vastoinkäymisiä, niin isoja kuin pieniä, mutta olisihan se aika surullista jos ei uskoisi onnellisiin loppuihin. Olen pohjimmiltani optimismi (vaikka stressaan ennakkoon ja maalailen niitä kauhuskenaarioita) ja uskon kyllä siihen, että kaikki menee lopulta hyvin. Koen tällä hetkellä olevani todella onnekas ja onnellinen. En kuitenkaan pidä näitä asioita itsestäänselvyytenä, osaan todella arvostaa kaikkea, mitä elämä on minulle tähän mennessä antanut.


-Stella-


Seuraa blogiani Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

30.7.2015

Lomakuulumisia

Meillä vietetään kesäloman viimeisiä päiviä ja nyt onkin aika julistaa blogitauko päättyneeksi. Paljon on mahtunut tähän kesälomaan. Aloitimme lomailun Karoliinan tekemällä perhevalokuvauksella, jonka jälkeen teimme piharemontin, lomailimme niin mökillä kuin kotonakin, piipahdimme kahdestaan mieheni kanssa Tukholmassa, vierailimme sukulaisten luona ja mökkeilimme vähän lisää. Säät ei ehkä koko aikaa suosineet, mutta meidän lomameininkiä se ei ole haitannut. Nyt nautitaan viimeisistä lomapäivistä, jonka jälkeen aloitamme valmistautumisen uudenlaiseen arkeen päiväkotialoituksineen ja töihinpaluineen. 

Blogin osalta palailen tiheämpään päivitystahtiin, joten pysykäähän kuulolla. Leppoisaa loppuviikkoa!


-Stella-


Seuraa blogiani Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

26.5.2015

Haikea tiistai

Tänään vietimme esikoisen päiväkodin kevätjuhlaa viimeisen kerran. Uskomatonta, mihin nämä vuodet ovat vierineet? Muistan vielä elävästi sen hetken, kun saattelin pienen parivuotiaan taaperon ensimmäisen kerran päiväkodin portille. Ja nyt päiväkotielämä on tämän pienen ihmisen osalta taputeltu. Syksyllä alkaa uudet kuviot ja arki eskarilaisena. Tyttö tuntuu isolta, mutta samalla niin pieneltä.

On todella haikeaa jättää hyvästit erinoimaiselle päiväkodille, siitä on tullut niin rakas paikka sekä meille vanhemmille, että meidän pienelle ihmiselle. Tyttäremme on todella viihtynyt hoidossa ja kavereista sekä hoitajista on tullut hänelle tärkeitä ihmisiä. Hyvästien jättäminen tuntuu kovin surulliselta. Ensimmäiset kyyneleet tihrustin jo eilen illalla paketoidessani päiväkodin hoitajien lahjoja. En selvinnyt tänään kevätjuhlastakaan ilman kyyneleitä. Juhlien jälkeen soimasin itseäni nolosta romahtamisestani, kunnes mieheni muistutti minua kyynelten tärkeästä syystä. Onhan se uskomattoman hienoa, että meillä on käynyt näin hyvä tuuri päiväkodin ja hoitajien kanssa! Kyyneleet vain todistavat sen, miten tärkeä rooli näillä ihmisillä on ollut meidän elämässä. 

Saamme jakaa arkea vielä muutaman viikon päiväkodin kanssa, ennen kesäloman aloitusta. Viimeinen päivä ennen kesälomaa vaatinee paketillisen nessuja äidin käsilaukkuun...


-Stella-


Seuraa blogiani Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

13.4.2015

Liebster Award vol.2

Sain Liebster Award -haasteen toisen kerran, tällä kertaa Optimismia ja energiaa -blogin Katjalta. Kiitos Katja haasteesta, tässä vastaukset kysymyksiin: 

1. Mistä sait idean perustaa blogin?
Olen jo monta vuotta lukenut blogeja ja palattuani töihin ensimmäiseltä äitiyslomaltani, rupesi ajatus omasta blogista houkuttelemaan. Työelämä ja perhearjen pyörittäminen ovat sen verran "vakavia" asioita, että halusin päästä keskittymään välillä kevyempiin juttuihin. Tykkäsin lukea muiden kirjoituksia ja katsella kauniita kuvia, joten ajattelin että voisin itsekin tehdä samaa. Blogin kirjoittaminen jäi aika nopeasti kiireiden takia ja kynnys aloittaa uudestaan kasvoi ajan kuluessa. Viime syksynä aloitin sitten vihdoin bloggaamisen uudestaan, mutta sama ajatus tässä on edelleen takana.


2. Entä mistä sen nimi kumpuaa?
En keskity mihinkään tiettyyn aiheeseen, joten blogini voi siis luokitella lifestyleblogiksi. Pyörittelin tuota life -sanaa jonkin aikaa ja päädyin sitten lopulta tähän nimeen. 

3. Mitä seuraat televisiosta?
Katson todella vähän telkkaria, lähinnä hetken aikaa ennen nukkumaanmenoa. Tällä hetkellä en ole koukussa mihinkään sarjaan. Katson uutisia ja sitä ohjelmaa, joka sattuu sillä hetkellä kanavasurffaillessa miellyttämään. Kevyt hömppä iskee iltaisin, tykkään esimerkiksi Svenska hollywoodfruar -sarjasta. Sisustusohjelmat uppoaa yleensä aina, kuten myös Hengenvaarallinen saalis -sarja. Mieheni mielestä se on jotenkin erittäin huvittavaa, että tykkään tuosta ravustusohjelmasta. Lentoturmatutkinta on koukuttava, muttei hyväksi minulle, sillä olen lentopelkoinen. Miksiköhän jään sitä aina katsomaan, jos se sattuu telkkarista tulemaan?

4. Mikä on lempilehtesi, oletko tilaaja?
Minulla on kaksi ultimate-lempparia: Mondo ja Glorian koti. Näitä molempia olen tilannut jo vuosia, enkä suostu niistä luopumaan! Mahtavia lehtiä!


5. Tennarit vai korkkarit?
Olen korkkarityttö henkeen ja vereen, mutta kyllähän tennarit ovat tämän hetkisessä elämässäni käytännöllisemmät. Nyt hoitovapaalla olleessa laitan korkkarit tosi harvoin jalkaan, mutta töissä en käytä lainkaan matalia kenkiä. Yksi plussa syksyn töihinpaluussa on se, että saan käyttää taas korkkareita, jee! 

6. Mihin aikaan palaisit, jos saisit elää viikon elämästäsi uudestaan?
Onpa vaikea kysymys... sellaisia viikkoja on niin monta. Valitsen heinäkuisen viikon kahdeksan vuoden takaa, jolloin menimme mieheni kanssa naimisiin ja suuntasimme häämatkalle. Tuossa ajankohdassa oli niin paljon ihania fiiliksiä ja tapahtumia, että haluaisin elää sen uudestaan. Häitä edeltävät päivät, pientä jännitystä ja viime hetken hoidettavia asioita, matkalaukkujen pakkaamista, itse upea hääpäivä vihkitoimituksineen ja juhlineen, seuraavan päivän lähtö häämatkalle ja ensihetket väsyneinä ja onnellisina toisella puolella maapalloa. Upea ja onnellinen viikko!

7. Pelottavin kokemuksesi?
Pelottavimmat kokemukseni liittyvät lentämiseen. Mitään vaarallista ei ole koskaan lennoillani tapahtunut, mutta kärsin lentopelosta ja myrskyisässä ja heittoisassa säässä pelkään ihan oikeasti todella paljon ja purskahdan usein itkuun. Pelkoni on sitä luokkaa, että jo matkan suunnitteluvaiheessa, usein jo ihan lennoista puhuminen ja etenkin lentojen varaaminen saa vatsani menemään sekaisin. Nykyään joudun tsemppaamaan kovasti, etten näytä lapsilleni pelkoa, sillä en missään nimessä halua tartuttaa heihin tätä pelkoa. Pääsin jo muutama vuosi sitten aika hyvin pelostani eroon, sillä matkustin työn puolesta sekä vapaa-aikana paljon. Siedätyshoito tepsi hyvin! Mutta nyt toisen lapsen syntymän jälkeen olen matkustanut niin vähän, että lentopelko on palannut. Kaikista ahdistavimmat ovat yölennot, kun ikkunasta ei näy ulos. Onneksi matkakuume ja reissaamisen kaipuu voittaa lentopelkoni, olen valmis "kärsimään" lennon, jotta pääsen matkalle. Toivottavasti voin taas jonain päivänä nauttia lentämisestä, sillä se on olennainen osa matkustamista. En ole aina pelännyt lentämistä ja muistankin edelleen hyvin sen kyseisen lennon, jolla pelkoni alkoi. Toivon, että pelko jonain päivänä katoaa yhtä nopeasti kuin se tulikin.

8. Mieleenpainuvin kommentti blogiisi?
Varmasti se ihan ensimmäinen saamani kommentti. Se oli ystäväni kirjoittama, mutta silti blogini ensimmäinen kommentti tuntui erityisen hienolta. 


9. Suomen kivoin kaupunki?
Olen syntynyt Helsingissä ja se on aina ollut kotikaupunkini. Helsinki on siis luonnollisesti lähellä sydäntäni. 

10. Joulu vai juhannus?
Pidän molemmista, mutta valitsen Joulun sen erityisen tunnelman takia. 

11. Kuuluuko ensi kesääsi/yleensä festarireissu?
En ole koskaan ollut mikään kova festareilla kävijä, mutta Flow-festareille menisin kyllä tosi mielelläni, jos sinne saataisi kiva kaveriporukka kasaan. 



Välitin Liebster Awardin maaliskuussa eteenpäin ja haastoin 11 bloggaajaa vastaamaan kysymyksiini.  Heidän blogeihin pääset tutustumaan tästä postauksesta. Nämä tämän postauksen kuvat ovat tammikuiselta Karibian risteilyltämme. Alkoi muuten taas matkakuume nostaa päätään kun näitä kuvia selailin, matkakuvien selaaminen on vaarallista touhua.


-Stella-



Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

28.3.2015

Parasta just nyt

Aika parasta tämäkin, tämän päivän herkkuaamiainen 

Sain Tarulta kivan haasteen listata tämän hetken parhaat asiat. Huomasin tätä kirjoittaessani, että näitä pitäisi useamminkin pysähtyä miettimään. Usein pohdin niitä isoja asioita, joista olen onnellinen (tärkeitä siis nekin!), mutta ihan nämä päivittäiset pienetkin asiat ansaitsevat huomiota useammin. Nämä positiiviset jutut pyörivät mielessäni juuri tällä hetkellä: 

♥ Viime viikonlopun onnistuneet tyttöjenkinkerit pistää vieläkin hymyilemään
♥ Tämän viikon vaivannut flunssainen olo alkaa olla ohi, eikä kunnon lentsu päässyt iskemään
♥ CrossFit -kurssin ensimmäinen osa suoritettu tänään, tykkään!
♥ Uuden lajin tuoma into ja virta
♥ Tänään kurssilla ymmärsin ihan oikeasti, kuinka ison työn oon tässä kuluneen vuoden aikana tehnyt salilla ja lenkkipolulla.  Olin vilpittömästi erittäin ylpeä itsestäni ja kehostani, se oli mahtava tunne!
♥ Mun pienet muruset on niin innoissaan päästessään huomenna virpomaan
♥ Meen tästä ihan just miehen viereen sohvalle köllöttelemään ja katsomaan leffaa


Haastan Sinut kirjaamaan itsellesi ylös tämän hetken parhaat asiat!


-Stella-


Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

18.3.2015

Liikuntaa

Olen noin vuoden verran treenannut personal trainerini kanssa säännöllisesti, mutta vuodenvaihteesta lähtien minulla ei enää ole ollut pt:n tekemää liikuntataulukkoa käytössä. Vielä vuodenvaihteeseen asti minulla oli excelissä merkattuna jokaiselle viikolle treenit, joista kaikista minun piti raportoida hänelle. Tämä oli loistava tapa totutella uuteen säännölliseen liikuntarytmiin ja voin todella sanoa, että opin tämän taulukon avulla liikkumaan säännöllisesti 4-5 kertaa viikossa. Jos minulla luki "juoksulenkki" excelissäni, en todellakaan edes kyseenalaistanut lenkille lähtöä, lenkille lähdettiin jaksoi tai ei. En voi kylliksi kehua tämän taulukon vaikutusta elämääni. Nyt olen pärjännyt  hyvin ilman taulukkoa, sillä tavoitteen mukaisten liikuntakertojen toteuttaminen on jo syvällä selkärangassani. Suunnittelen aina liikuntaviikon etukäteen ja tarvittaessa sumplimme miehen kanssa alustavat aikataulut tulevalle viikolle. Mietin myös etukäteen minkälaiset tavoitteet minulla on viikolle, haluanko ns. keskiraskaan viikon, raskaan viikon vai lepoviikon. Suunnittelen myös treenit, eli esimerkiksi painotanko tulevalla viikolla lihaskuntoon, aerobiseen kuntoon vai molempiin. 

Tykkään nykyään todella paljon keskustella ja lukea muiden treeneistä, saan niistä motivaatiota myös omaan tekemiseen. Selailen esimerkiksi FitFashionin puolella viikoittain kirjoituksia treenaamisesta. Myös ihanan Janetin blogista löytyy säännöllisesti liikuntakatsaus, jota luen innolla. Näistä saa todella buustia omaan tekemiseen!



Päätin itsekin ryhtyä päivittämään tänne blogin puolelle aina edellisen viikon treenit, sillä haluan edelleen kirjata liikuntani jonnekin, nyt kun minulla ei enää ole liikuntataulukkoa käytössä. Täällä blogissa voin sitten itsekin seurata treenejäni ja toivottavasti samalla vähän motivoida teitä lukijoita liikunnan suhteen. Aloitetaan siis viime viikosta, liikuntaviikkoni näytti tältä: 

Maanantai - juoksulenkki 8km
Tiistai - PT-treeni (60min)
Keskiviikko - reipas kävelylenkki 5,5km
Torstai - salitreeni (60min, ylävartalo)
Perjantai - lepopäivä 
Lauantai - Kayla-treeni (30min, alavartalo)
Sunnuntai - juoksulenkki 6km

Viime viikko meni hyvin, enrgiataso oli korkealla ja liikuntakertoja kertyi mukavasti. Ainoan nootin annan itselleni venyttelystä, pitkä venyttelytuokio jäi viime viikolla kokonaan välistä. Tilanne täytyy ehdottomasti korjata tällä viikolla! 

Tämä keväinen ilma innostaa toden teolla taas lenkkeilemään ja tavoitteena onkin kesää kohden taas lisätä aerobisia treenejä (juoksulenkit) ja tukea juoksemista parantamalla peruskuntoa (kävelylenkit). Toivon myös saavani vauhtia lisää, joten otan pikkuhiljaa taas intervallitreenit viikko-ohjelmaan mukaan. Niitä olenkin edellisen kerran tehnyt viime kesänä. Ainoa miinus lenkkeilemisessä täällä keväisessä Helsingissä on katupöly, huomaan taas hiekan ja pölyn maistuvan suussa, kun ulkona puuskuttaa menemään. Mutta ei anneta sen häiritä!


-Stella-


Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

16.3.2015

Liebster Award

Sain Kuplia ja kimallusta -blogin Marialta Liebster Award haasteen, johon yritin tässä parhaani mukaan vastailla. Tarkoituksena on siis vastata haasteen esittäjän yhteentoista kysymykseen, keksiä seuraavat yksitoista kysymystä ja haastaa mukaan yksitoista bloggaajaa. Haaste on tarkoitettu pienille, alle 1000 lukijan blogeille ja ideana on lisätä blogien näkyvyyttä.  Kiitos Maria haasteesta, tässä vastaukseni kysymyksiisi: 



1. Kerro jotain blogistasi.

Aloitin bloggaamisen ensimmäisen kerran palattuani töihin esikoiseni jälkeen. Muutaman kuukauden bloggaamisen jälkeen kiireinen työ-kevät vei mennessään ja kirjoittaminen jäi pitkäksi aikaa. Viime syksynä aloitin bloggaamisen uudestaan ja tällä tiellä ollaan edelleen. Kahden lapsen äitinä on kiva välillä keskittyä hetkeksi vähän kevyempiin juttuihin ja "hömpötyksiin". Lisäksi valokuvaaminen kiinnostaa tällä hetkellä erittäin paljon ja yritän kovasti opetella hyvien kuvien ottamista. Nämä kaksi asiaa saa yhdistettyä blogissa mukavasti. Blogini voisi luokitella lifestyle-blogiksi, sillä en keskity mihinkään tiettyyn aiheeseen, vaan kirjoittelen oikeastaan mistä tahansa itseäni kiinnostavista aiheista; Sisustamisesta, ruoasta, vaatteista, liikunnasta, matkustamisesta jne. Teen tätä ensisijaisesti itseni vuoksi, mutta toivon tottakai kovasti, että blogini kiinnostaa ja inspiroi myös muita. Kiitollisena otan vastaan kaikki uudet lukijat!


2. Otatko mielelläsi vastaan toivepostauksia tai vinkkejä postauksiin?

Ehdottomasti! Jos teillä on mielessä jotain mistä haluaisitte minun postaavan, niin toiveita vaan tulemaan! Ja palautetta otan myös todella kiitollisena vastaan. Yritän aina käydä tekstit ja kuvat läpi kriittisellä silmällä, mutta kuten tiedätte, sitä on loppupeleissä aika sokea omalle tuotokselle. Tästä syystä palaute olisi erittäin tervetullutta. 


3. Paras asia bloggaamisessa?

Ne upeat leidit joihin olen tässä lyhyen "blogiurani" aikana ehtinyt tutustua! Lisäksi se, että tiettyjä asioita elämästä tulee säännöllisesti dokumentoitua ja että blogi on muutenkin opettanut minua tarttumaan kameraan säännöllisesti. 



4. Oletko kohdannut ennakkokuuloja blogiminäsi tai blogisi vuoksi?

En ole vielä kohdannut mitään ennakkoluuloja, mutta tämä aihe kieltämättä kyllä mietitytti minua, kun syksyllä aloitin bloggaamisen uudestaan. Pohdin etukäteen hetken aikaa sitä, että julkaisenko blogissani kasvojani. Mieheni kanssa kävimme keskustelua siitä, että rajaamme tietoisesti hänet ja lapset pois kuvista. Mutta en siis ole kohdannut mitään ennakkoluuloja tai muuta sellaista, minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia. 


5. Mitä toivot blogisi tulevaisuudelta?

Toivon ensisijaisesti, että minulla riittää edelleen syksyllä energiaa ja aikaa blogille, kun palaan hoitovapaalta töihin. Toivon myös, että työelämään paluu antaa lisää inspiraatiota postauksiin ja aiheisiin, vaikken sinänsä suoraan työasioista voi kirjoittaakaan. Mutta esimerkiksi työpukeutuminen on yksi niistä asoista, joita odotan kovasti. Kaikki ihanat kotelomekot ovat roikkuneet turhanpanttina vaatekaapissani, enkä malta odottaa että niille tulee käyttöä! Työpaikkani sijaitsee ydinkeskustassa, joten odotan myös syksyn tuomaa mahdollisuutta kuvatarjonnan monipuolistamiseen, sekä keskustaelämän tuomista blogiini. Lisäksi toivon kovasti, että kehityn tässä hommassa ja että teitä säännöllisiä lukijoita tulee lisää. 



6. Mikä on eniten näkyvä luonteenpiirteesi?

Luulen että ystäväni osaisivat parhaiten vastata tähän. Hmm, toivon ainakin että huumorintaju sekä positiivisuus välittyvät ensisijaisesti. Kiinnostukseni liikunnallisuuteen ja terveellisyyteen on varmasti myös yksi pinnalla olevista piirteistä, toivon etteivät ystäväni vielä ole totaalisen kyllästyneitä keskustelemaan kanssani liikkunnasta, chia-siemenistä ja banaanipannareista... 


7. Kerro jokin hassu tapa/piirre itsestäsi.

Minulla on hyvä hajuaisti ja olen kova haistelemaan kaikkea. Tästä on jopa muodostunut eräänlainen vitsi perheessämme, sillä haistelen läpi kaikki vaatteista ruokiin. Jos jokin haiskahtaa vähänkin "oudolle", heitän vaatteita pyykkiin tai ruokia roskiin. Yritän kovasti päästä eroon tästä tavasta, mutta se on vaikeaa. 


8. Mihin haluaisit matkustaa?

Pitkäaikainen haaveeni oli käydä Miamissa sekä Karibialla ja tämä toteutui vihdoin upean matkamme myötä alkuvuodesta. Kävimme itseasiassa tällaisen keskustelun juuri perjantai-iltana mieheni kanssa; Mihin haluaisimme seuraavaksi matkustaa? Molemmilla oli aluksi lieviä vaikeuksia keksiä kohdetta (ennenkuulumatonta!), sillä olemme edelleen niin fiiliksissä toteutuneesta matkastamme. Haluaisin käydä kesäaikaan Pariisissa ja Nizza on myös aina lähellä sydäntäni. Talon vuokraamista Champagnen alueelta olemme pohtineet jo pitkään. Ranska on siis selvästi meillä tapetilla. New York ei ole koskaan huono vaihtoehto sekään. Uusista kohteista minua kiinnostaa Kööpenhamina sekä Tokio. Jos nyt pitäisi yksi valita seuraavaksi matkakohteeksi.. ööh.. Nizza!


9. Lempivaatteesi?

Kotona mustat leggingsit ja työ-/muihin menonoihin tämä mekko.



10. Mitkä ovat viisi luottotuotettasi kauneuden ja/tai hiusten saralla?

Näistä viidestä en luovu: Redkenin All Soft sampoo, All Soft hoitoaine, Moroccan Oil -hiusöljy, Lumenen Arctic Aqua syväkosteuttava silmänympärysgeeli, arganöljy kasvoille (yövoiteeksi). Lisäksi otan säännöllisesti päivittäin yhden teelusikallisen OptiMSM -jauhetta. 


11. Miten rentoudut?

Parhaiten rentoudun kotona perjantaisin ja lauantaisin lasten mentyä nukkumaan, kun teemme miehen kanssa jotain hyvää myöhäis-illan ruokaa ja katsomme jonkun hyvän elokuvan tai sarjanpätkän.


Haasteen heitän eteenpäin seuraaville blogeille: 


Käykäähän kurkkaamassa näitä blogeja klikkaamalla nimeä!

Kysymykset ovat: 

1. Mitä ajattelet, kun nyt luet blogisi ensimmäisiä postauksia?
2. Oletko joskus loukkaantunut mahdollisista ikävistä sanoista kommenttiboksissa?
3. Kuinka paljon aikaa käytät blogiisi päivässä tai vaikkapa viikossa?
4. Mitä mieltä puolisosi/läheisesi on bloggaamisesta?
5. Kuvaile tyyliäsi kymmenen vuoden päästä.
6. Matalapohjaiset kengät vai korkkarit? Ja miksi?
7.  Mikä oli viimeisin muotiin liittyvä iso hankintasi?
8. Minkälaista liikuntaa harrastat?
9. Mihin matkustit edellisen kerran?
10. Jos saisit valita elämässäsi jonkin asian (pieni tai iso), jonka tekisit nyt toisin, mikä se olisi?
11. Seitsemän asiaa, joita toivot tulevaisuudelta?


-Stella-


Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

6.3.2015

Orkidea














Juhlimme huomenna ystävien kanssa kaksivuotiasta kuopustamme. Näin juhlan aattona lähetin lapsukaiset isovanhemmilleen päiväksi kyläilemään, jotta sain häärätä kodin rauhassa juhlakuntoon. Koti näyttää nyt entistä raikkaammalta, sillä innostuin eilen pesemään olohuoneemme puoleiset ikkunat. Olin jo hetken aikaa katsellut törkeän likaisia ikkunoita kauhuissani, eilen oli pakko tarttua pesurättiin.

En tiedä mikä siinä on, mutta siivouksen jälkeen on jotenkin niin rauhallinen olo. Tällä kertaa kävin hakemassa siivouspalkinnoksi kauniin valkoisen orkidean. Kukassa oli vielä kivasti nuppuja jäljellä, joten saadaan toivottavasti siitä iloa pitkäksi aikaa. Lisäksi sain yllätyksenä tänään mieheltä valkoisia ruusuja. Hän on ollut työmatkoilla nyt joka viikko, neljä viikkoa putkeen, joten kukkakimppu oli todella tervetullut palkkio väsähtäneelle vaimolle.   

-Stella-


Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

17.2.2015

Viikonloppuruusut

Olin suunnitellut päättäväni viime viikkoisen hyvän liikuntarutistuksen lauantaina juoksulenkkiin, mutta ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen ei tehnyt mieli lähteä lenkille. Ulkona oli harmaata ja taivaalta tuli räntää. Yleensä lähden säässä kuin säässä juoksemaan, mutta lauantaina en vaan saanut itseäni ulos ovesta. Puin lenkkivaatteiden sijaan jumppavaatteet päälle ja ryhdyin suursiivoamaan kotia. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan! Hiki tuli ja kolmessa tunnissa sain kotimme puhtaan kiiltäväksi, ihanaa. Säntäsin suihkun jälkeen kauppaan ostamaan siivouskukkia, kimpun valkoisia ruusuja. Kovan siivousurakan jälkeen paras palkinto on puhdas koti ja kauniit kukat. 


Innostuin kukkaostosten jälkeen testaamaan joululahjaksi saamaani makrolinssiä ja napsin kukista lähikuvia. Olen aikaisemmin ottanut lähikuvat zoomilla varustetulla objektiivilla, mutta koska olen nykyään vallan ihastunut syksyllä hankkimaani kiinteäpolttoväliseen objektiiviin, tuli joulupukin kiikuttamat makrolinssit tarpeeseen. Tämä valokuvaus on muuten kyllä mielenkiintoinen aihe, opeteltavaa riittää vaikka millä mitalla. Huomaan vaan, että minulla nousee herkästi aikamoinen kamerakuume...


-Stella- 


Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovin´ssa ja Instagramissa.

23.12.2014

Rauhallista joulua









Kohta on aika hiljentyä joulunviettoon. Viime päivät ovat olleet kiireisiä, sillä tuleva matkamme on vaatinut jos jonkinmoista viimehetken järjestelyä ja valmistelua. Nyt on kaikki onneksi hoidettu ja voimme rauhassa juhlia joulua ja suunnata sitten hyvillä mielin lomamatkalle. Lähdemme lauantaina aamulennolla kohti Lontoota ja siellä vaihdamme Miamiin vievään koneeseen. Vietämme kolme viikkoa Floridassa ja Karibialla, joten saamme toivottavasti tankattua D-vitamiinia auringosta purkkivitamiinien sijaan.



Tarkoituksena on päivittää blogia reissun päällä, jos vaan siihen löytyy aikaa (ja nettiyhteyksiä!), mutta ensisijaisesti keskityn lomailemaan perheen kanssa. Palaan blogilinjoille viimeistään tammikuun lopussa,  reissusta palattuamme. Jotain pientä päivitystä tulen varmasti lisäämään Instagramiin, joten täältä voitte käydä kurkkaamassa reissukuulumisia. 



Oikein ihanaa joulua ja riemukasta vuodenvaihdetta!


-Stella-

22.10.2014

Syksyn sydämet


Sain Tarulta hauskan haasteen, jossa tarkoituksena on luetella syksyn sydämiä. 

Monesti ihmisillä on jokin lempivuodenaika. Itse en kuitenkaan osaa valita vain yhtä, sillä pidän kaikista vuodenajoista. Talvessa parasta on kirpsakka pakanen, lumi ja sen mahdollistamat talviharrastukset, sekä tietenkin joulu. Keväällä saa seurata kuinka luonto herää taas henkiin talven jäljiltä, päivät pitenevät ja lämpötila nousee. Kesällä parasta on lämpö, valoisuus, vehreä luonto ja ehdottomasti myös kesäloma. 




Olen syntynyt syksyllä ja ehkäpä sen takia syksy on lähellä sydäntäni. Moni kokee syksyn kesän loppumisena ja pimeän jakson alkuna, mutta omasta mielestäni syksyssä kuitenkin ihana tunnelma. Näistä asioista syksy saa minulta sydämiä: 

♥ kynttilät ♥ pimeiden iltojen tuoma erityinen tunnelma ♥ ruska ♥ joulun odotus ♥ torkkupeitot ♥ ensilumen odotus ♥ kerrospukeutuminen ♥ sienestäminen ♥ villasukat ♥ juoksulenkit sateisena pimeänä syysiltana ♥ tyttären ja minun syntymäpäiväjuhlinnat ♥ lämpimät yöpuvut ♥ talviloman suunnittelu ♥ aurinkoiset syyspäivät ♥ tunnelmavalaistus kotona ♥ syksyiset metsäretket perheen kanssa ♥




Kuvat ovat Kuusijärveltä, jonne teimme perheen kanssa retken viikonloppuna. Ensimmäistä kertaa tänä syksynä oli pakkasta vielä puolen päivän aikaan.

Hanna, ottaisitko tällaisen syksyisen haasteen vastaan?


-Stella-


Seuraa blogiani Blogilistalla ja Bloglovin´ssa

25.9.2014

Uusi alku







Otsikko voisi viitata dramaattisempiin asioihin, mutta kyse on kuitenkin vain blogin jatkamisesta. Asia, joka on ollut jo todella pitkään mielessä, mutta joka on kiireisestä elämäntilanteesta johtuen lykkääntynyt. Nyt ensimmäinen askel on tehty ja tämä tuntuu todella hyvältä. Kiitos Taru sinulle, kun jaksoit kannustaa ja patistaa!

Kun pari vuotta sitten aloitin blogini, sen oli tarkoitus olla minun pysähdyspaikkani kiireisen arjen keskellä. Paikka, jossa ehtisin keskittyä arjen pieniin hömpötyksiin ja niihin asioihin, joille en muuten ehtisi antaa tarpeeksi huomiota. Blogi toimi myös eräänlaisena päiväkirjana. Kiireinen elämäntilanne vei kuitenkin mennessään ja isot elämänmuutokset astui kuvioihin. Viimeisimmäksi jääneen julkaisun jälkeen suuntasimme perheen kanssa yhteiselle lomamatkalle. Aika pian tämän lomamatkan jälkeen huomasin odottavani perheemme toista tyttöä. Iloisen uutisen jälkeen oli vuorossa isomman asunnon etsiminen, mittavan remontin suunnittelu ja toteutus, muutto uuteen kotiin vain muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa, kuopuksen syntymä sekä totuttelu uuteen astetta kiireisempään elämään nelihenkisenä perheenä. Tässä sitä nyt vihdoinkin ollaan: blogin kirjoitusta jatkamassa. 



Tässä parin vuoden aikana olen lukenut paljon blogeja, joista inspiroivimpia olen jäänyt seuraamaan vakituisesti (tämän hetken suosikkini olen kirjannut lukulistalleni). Mikä määrä laadukkaita blogeja Suomessa onkaan! Upeita toteutuksia, persoonallisia bloggaajia ja mielenkiintoisia kirjoituksia. Tästä syystä itselleni oli ehtinyt muodostua aikamoinen kynnys blogin jatkamiselle. Vaikka ryhdyn tekemään tätä taas omaksi ilokseni, on toiveenani tietenkin myös se, että joku muukin pitää blogiani kiinnostavana ja inspiroivana. Jos tämä tehdään, niin tehdään se sitten kunnolla!

Sisustaminen, matkailu, liikunta, ruokailu, pukeutuminen, kosmetiikka... tätä kaikkea tullaan näkemään blogissani. Asioita, jotka mieheni luokittelee naisten hömpötykseksi (lukuunottamatta matkailua ja liikuntaa!), mutta ovat lähellä sydäntäni. Varmasti myös roolini vaimona ja äitinä tulee näkymään kirjoituksissani, sillä perhe on luonnollisesti minulle se tärkein ja rakkain asia. 

-Stella-

29.1.2012

Ne pienet asiat...

Nyt se on vihdoin tehty, ensimmäinen blogini on perustettu! Olen haaveillut tästä jo jonkin aikaa, mutta en ole saanut tätä tehtyä aikaisemmin. Huomasin kuitenkin kaipaavani jotain "ihan omaa juttua", joten nyt on hyvä hetki aloitukselle.

Olemme tällä hetkellä mieheni kanssa keskellä ruuhkavuosia. Meillä on parivuotias tyttö ja olen viime syksynä palannut äitiyslomalta ja hoitovapaalta takaisin töihin. Elämämme on hektistä, kiireistä, intensiivistä... Välillä tuntuu, että arjen pienet ylellisyydet viuhahtavat ohi niin, ettei niistä ehdi nauttia. Tai niitä ei välttämättä edes huomaa. Tästä syystä päätin aloittaa bloggaamisen. Tämä on minun hetkeni, jolloin pysähdyn nauttimaan niistä pienistä asioista...